tättärää

  Taas on iloinen mieli! Paitsi että rupee pikku hiljaa hiipimään semmonen pienenpieni koti-ikävä. Nooh, ens kuussa kotia kohti vierailemaan (parit siskorakkaus tappelut) ja eiköhän se sillä hellitä. :)
  Eilinen oli tosiaan ihan kaaosta koko päivä ja heräilin yöllä kokoajan (menin jo 21.00 nukkumaan ja heräsin ekan kerran jo 23 ja siitä eteenpäin noin tunnin välein.)..Soo jätte kiva mut onneks tä päivä vaikuttaa jo tosi hyvältä. Alana oli taas mun kanssa, ONNEKS. Olisin varmaan kuollu ilman sitä ku oon jotenki ihan loppu. Loppu,puhki, kulutettu, rääkätty ja vaipat jättäny vaihtamatta. oudier. En välttämättä suosittele ensi au pairilaisille että menee heti kolmilapsiseen perheeseen jossa yhdellä on Downin syndrooma mut koska mä oon vähä pöllähtäny ja tykkään rääkätä itteäni 50+h/vk lastenhoidolla niin mikäs tässä. :D Ja kyllä mä oikeesti tästä tykkään mut nyt on vaan tullu homman todellinen luonne esiin. :)
 Apuaaa...Vähän meni hiustenvärjäys mönkään.... voi kikkare sanon minä! Olikin vähän liian punanen mun nykysiin hiuksiin!..jes kivakiva.Seuraavallla kerralla meen kyllä kampaajalle... fakkendaali!!!

mun sänky on selvästikkin tosi hauska leikkipaikka(ellei jopa talon hauskin)

Aimi ja Ava. Mun sängyssä on hyvä pomppia kun ulkona sataa eikä trampoliinille pääse.:) Aimi kerkes jo väsähtämään.

Ben leikkimässä mun nallekarhun kanssa("OOOH, IT'S ON FIRE!!!!!!!"..voi nalle raukkaa).